Institutionaalinen riippumattomuus ja julkisen valvonnan haasteet

Pohjoiseurooppalainen julkishallinto on joutunut yhä tarkemman syynin kohteeksi hyvän hallintotavan noudattamisesta, kun julkiset hankinnat ja lakisääteinen valvonta kietoutuvat toisiinsa. Suomen pääkaupungissa asiantuntijajätti KPMG laskutti Helsingin kaupungilta viime tilikaudella noin 1,4 miljoonaa euroa konsultointi- ja neuvontapalveluista, mikä ylittää moninkertaisesti sen 250 000 euron peruspalkkion lakisääteisestä tilintarkastuksesta. Kuluvan vuosikymmenen aikana yhteenlaskettu konsultointilaskutus on ylittänyt 5 miljoonaa euroa, mikä on saanut valvontaviranomaiset arvioimaan, vaarantavatko kaupalliset sidonnaisuudet kunnallisen tilivelvollisuuden edellyttämän riippumattomuuden.

Sääntelyerot yritysmaailman ja kuntasektorin välillä

Kiista korostaa huomattavaa lainsäädännöllistä epäsymmetriaa eurooppalaisessa hallinto-oikeudessa. Siinä missä Euroopan unionin tiukat säädökset rajoittavat pörssiyhtiöiden ja finanssilaitosten muut kuin tilintarkastuspalvelut enintään 70 prosenttiin lakisääteisistä tilintarkastuspalkkioista, kunnat ja toimintaansa laajentavat hyvinvointialueet toimivat näiden lakisääteisten rajojen ulkopuolella. Suomen Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) on ilmaissut huolensa toimeksiantojen kasvusta ja muistuttanut, että miljardibudjetteja hallinnoivien julkisten instituutioiden sääntelemättömät konsulttihankinnat voivat vaarantaa ulkoisilta tilintarkastajilta vaadittavan järjestelmällisen puolueettomuuden.

Kyberturvallisuuden modernisointi ja hankintalainsäädännön reunaehdot

Kaupungin johto vakuuttaa tiukkojen sisäisten palomuurien takaavan toiminnallisen riippumattomuuden ja huomauttaa, että neuvonantotoimeksiannot – aina johdon valmennuksesta tekniseen järjestelmäintegraatioon – toteutetaan tilintarkastuksesta erillisissä yksiköissä. Samalla Helsingin hankintajohto korostaa, että nykypäivän turvallisuusvaatimukset, erityisesti kriittisen infrastruktuurin suojaaminen ja kybersietokyvyn vahvistaminen, edellyttävät ulkopuolista huippuosaamista. Kilpailutussäännösten sitomat eurooppalaiset kunnat eivät voi laillisesti sulkea päteviä toimijoita avoimien tarjouskilpailujen ulkopuolelle, mikä havainnollistaa vaativaa strategista tasapainoilua teknologisen kärkiosaamisen hankinnan ja tinkimättömän institutionaalisen luotettavuuden välillä.